3 + 1 logistiikan tunnuspiirrettä: nykytrendit ja yksi kantava voima

Logistiikassa on aina ollut trendejä ja muutoksia, joita täytyy pitää tarkasti silmällä. Yksi kantava voima kuitenkin pysyy mukana vuodesta toiseen, CHS:n operatiivinen johtaja Jarmo Seppälä kirjoittaa.
Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
3+1 logistiikan tunnuspiirettä

1. Digitalisaatio aaltoilee suhdanteiden mukaan

2000-luku on digitalisoinnin ehdotonta kulta-aikaa ja tärkeä osa modernia liiketoimintaa. Lentorahtimaailmassa pyritään pääsemään paperittomaan toimistoon vielä tällä vuosikymmenellä, mutta se ei ole aivan niin yksinkertainen asia kuin voisi luulla.

Paperisten dokumenttien käyttö on sidoksissa eri maiden lainsäädäntöihin, mikä tuo esteitä täyden digitaalisuuden tielle: esimerkiksi joissakin maissa vaaditaan yhä alkuperäisiä dokumentteja sinisine allekirjoituksineen. Kehitystä kuitenkin tapahtuu säännöllisesti, ja osa lentoyhtiöistä onkin jo ehtinyt pitkälle paperittoman toiminnan osalta.

Digitalisaatiokehityksessä hieman jäljessä laahaa maantierahdin puoli: pienemmillä maantietoimijoilla ei ole vielä sähköisiä tilausjärjestelmiä. Lentorahdin turvavaatimukset myös maantietoimijoille asettavat omia haasteitaan, koska isoimmat toimijat eivät täytä vaadittuja turva-asetuksia. Tämä aiheuttaakin joissain tapauksissa ongelman digitaalisuuden ja turvavaatimusten välille. Turvavaatimuksia voidaan paikata tarvittaessa läpivalaisulla, joka lisää kustannuksia näille lähetyksille. Yritysten onkin syytä miettiä, mennäänkö näissä tapauksissa kustannukset vai prosessin helppous edellä.  

Digitalisaatio on kuitenkin varsin suhdanneherkkää: investoinnit automatisointiin ja digitalisoimiseen jäävät usein budjettien jalkoihin, jos vienti alkaa sakata. Esimerkiksi koronaviruspandemian aikana lähes kaikki alalla käynnissä olleet digitalisointiprojektit menivät jäihin. Tämä on harmillista, sillä hiljaisempana aikana olisi hyvä hetki kääntää katseet sisäisen toiminnan kehittämiseen ja prosessien modernisoimiseen. Kun kasvusuhdanteen tuuli on siipien alla, arki kuluu myynnin ja asiakkaiden parissa, ja silloin ajan löytäminen järjestelmäpäivityksiin on haasteellista.

2. Ympäristöystävällisyys on kannattava satsaus

Uusiin, ympäristöystävällisempiin ja kapasiteetiltaan suurempiin rahtilentokoneisiin panostetaan nykyään kovasti. Covid-19 osuu eniten lentoyhtiöihin, joilla on vanha lentokonekalusto. Uudemman lennoston omaavat yhtiöt ovat paremmassa asemassa, koska ne pääsevät hyödyntämään uusien koneiden tuomaa kapasiteettia ja toimintasädettä jatkossa.

Vanhemman lennoston omaavat joutuvat taistelemaan isojen Covid-19-haasteiden kanssa, mutta myös miettimään, miten vanhat koneet saadaan uudistettua hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Mitä kauemmin lennostojen uusimisessa menee, sitä enemmän uudemman lennoston hankkineet lentoyhtiöt pystyvät hyödyntämään uudempien koneiden tuomaa etua suhteessa vanhemmat lennostot omaaviin lentoyhtiöihin.

Euroopassa sen sijaan esimerkiksi Finnair on tehnyt jo historiansa suurimman panostuksen AirBus 350-koneisiin, joissa kapasiteettia on entistä enemmän ja koneet ovat paljon ympäristöystävällisempiä. Merirahtipuolella on erilaisia rikki- ja päästölisiä, joilla pyritään vaikuttamaan varustamoiden suodatinvarusteluun ja sitä kautta päästöjen vähenemiseen.

Ikävä kyllä suhdannevaihtelut vaikuttavat myös ympäristöasioiden kehitykseen: kun raha on tiukassa, lentoyhtiöt ja varustamot eivät välttämättä tee satsauksia kaluston uusintaan, vaikka se voisikin pitkällä tähtäimellä olla kannattava valinta.

3. Lokaalisuus ja ”backsourcing” helpottavat arkea

Koronapandemia on opettanut, että kaikesta huolimatta materiaalien täytyy liikkua: raaka-aineet eivät ole jakautuneet tasaisesti maapallolle. Koska tuotteita ei voi tehdä tyhjästä, liikkuvuuden pitää aina olla mahdollista. 

Toisaalta korona-aikana on mennyt paljon esimerkiksi kasvomaskeja, nitriilikäsineitä ja suojapukuja. Tällaisten tuotteiden liikkuvuus tulee mahdollisesti vähenemään, sillä tämän kaltaisia tuotteita on myös helppo valmistaa lokaalisti.

Toivon, että korona herättää yritykset ja ihmiset helposti valmistettavien tuotteiden lokaalisuuden parantamiseen, emmekä luota globaaliin tuontiin enää niin suuressa määrin. Aina tuotteiden valmistaminen ei nimittäin tule halvemmaksi ulkomailla: kotimainen valmistus toisi myös kaivattuja verotuloja Suomeen ja tukisi kotimaista yrittäjyyttä.

Kuluttajat kuitenkin vaikuttavat menevän halvimman mukaan ja esimerkiksi kotimaisten kasvomaskien kysyntä on jäänyt suhteellisen pieneksi verrattuna Kiinasta tuotaviin maskeihin.

+1: Asiakaspalvelu on arvostettua aina

Yksi logistiikan lainalaisuus ja kantava voima on aina ollut asiakaspalvelu, enkä usko sen muuttuvan ainakaan lähitulevaisuudessa. Meillä CHS:llä tärkeä kantava voima on asiakkaiden entistä parempi palvelu: päätarkoituksenamme ei ole digitalisoida mitään vain helpottaaksemme omaa työtämme, vaan palvella asiakkaita entistä paremmin tarjoamalla uusia keinoja yhteydenpitoon, sekä antamalla heille entistä enemmän omaa aikaamme. Viemme sisäistä digitalisaatiota eteenpäin asiakkaiden ehdoilla.

Asiakaspalvelun rooli muuttuu sen myötä, kun uudet sukupolvet astuvat työelämään. Lisäksi jää nähtäväksi, missä määrin toivomme sähköisiä ratkaisuja, missä määrin haluamme yhä kuulla toistemme äänen tai tavata kasvokkain.

Osa asiakkaista toivoo yhä henkilökohtaista palvelua ja osa sähköisiä työkaluja asioiden selvittämiseen, ja me CHS:llä pyrimme palvelemaan molempia yhtä hyvin. Tärkeintä on, että elämme asiakkaiden arjessa ja ajassa mukana, ja mukaudumme markkinan ja ympäröivän maailman muutoksiin sukkelasti ja avoimin mielin.

Jarmo Seppälä Operations Director

Jarmo Seppälä

Read our blogs:

Contact Us

Call us or send an email.

We will help you find the best solutions for your logistics.